Opetussuunnitelma

Keravan kuvataidekoulun visuaalisten taiteiden perusopetuksen laajan oppimäärän 

OPETUSSUUNNITELMA

Kuvataidekoulun toiminta perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/1998) sekä sitä täydentävään asetukseen (813/1998).

Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen 6.2.2002 vahvistamaan taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin (Dr 39/011/2002).

Keravan kuvataidekoulun johtokunta on hyväksynyt tämän opetussuunnitelman 13.8.2009 ja opetussuunnitelman päivityksen 14.9.2011.

Keravan kasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt opetussuunnitelman 2.9.2009 ja opetussuunnitelman päivityksen 19.10.2011.

Sisällysluettelo:

1. Keravan kuvataidekoulun toiminta-ajatus
2. Keravan kuvataidekoulun toiminnan arvot ja tavoitteet
3. Opetuksen toteuttaminen
3.1. Oppimiskäsitys
3.2. Opiskeluympäristö
3.3. Työtavat
4. Opetuksen rakenne ja laajuus
4.1. Opetuksen rakenne
4.2. Opetuksen laajuus ja kesto
5. Opetusjärjestelyt
5.1. Oppilaaksi ottaminen ja lisäajan myöntäminen
5.2. Vapaaoppilaaksi ottaminen
5.3. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen
5.4. Henkilökohtainen opetussuunnitelma
5.5. Opintoryhmän muodostaminen
5.6. Opintokäynnit ja retket
5.7. Näyttelytoiminta
5.8. Lukuvuosi
5.9. Yhteistyötahot
6. Opetuksen tavoitteet
6.1. Kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän tavoitteet
6.2. Ilmaisulliset tavoitteet
6.3. Arviointikykyyn liittyvät tavoitteet
6.4. Eettiset tavoitteet
6.5. Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset tavoitteet
6.6. Kulttuurisuhteeseen liittyvät tavoitteet
7. Opetuksen keskeiset sisällöt
7.1. Yleistä kuvataiteen perusopinnoista
7.2. Valmentavat opinnot ja kuvismuskari
7.3. Perusopinnot
7.4. Syventävät opinnot
7.4.1. Kuvataiteen laaja työpaja
7.4.2. Keramiikkatyöpaja
7.4.3. Sarjakuvapiirustustyöpaja
7.4.4. Animaatiotyöpaja
7.4.5.  Päättötyö
8. Arviointi
8.1. Oppilaitoksen arviointi
8.2. Oppilasarviointi
8.3. Todistukset

1.  Keravan kuvataidekoulun toiminta-ajatus
Keravan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry perustettiin 1982 ja kuvataidekoulu aloitti toimintansa 1983.Toiminta perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/1998) sekä sitä täydentävään asetukseen (813/1998).Keravan kuvataidekoulu antaa kuvataiteen perusopetusta 0-20 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetus on tavoitteellista, vuodesta toiseen etenevää ja laaja-alaista. Opetuksen sisältö ja metodit suunnitellaan huomioiden oppilaiden ikä ja kehitysvaihe. Laajan oppimäärän tehtävänä on kehittää  taitoja ja tietoja, joita oppilas tarvitsee elämän eri aloilla ja jotka antavat hänelle myöhemmin valmiuksia hakeutua visuaalisen alan ammatilliseen ja korkeakouluasteen koulutukseen. Kuvataidekoulun opetus tukee sekä peruskoulun että kotien ja vanhempien kasvatustyötä. Taiteen tuntemus antaa oppilaalle välineitä vaikuttaa yhteiskunnassa yksilönä ja yhteisön jäsenenä.

Keravan kuvataidekoulu toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa muiden taideoppilaitosten, museoiden, yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen sekä Keravan kaupungin eri hallintokuntien kanssa.  Kuvataidekoulu ylläpitää yhdessä Keravan musiikkiopiston ja tanssiopiston kanssa Taidepäiväkoti Konstia, jonka ylläpitoyhdistys perustettiin 1995 (www.taidepaivakotikonsti.fi).

Keravan kuvataidekoulu on näkyvä osa kaupungin identiteettiä luomalla edellytyksiä keravalaisen kulttuurin kehittämiselle, tuntemukselle ja arvostamiselle.

2. Keravan kuvataidekoulun toiminnan arvot ja tavoitteet
Keravan kuvataidekoulun toimintaa ohjaa käsitys ihmisestä, joka eettisenä, moraalisena ja valintakykyisenä yksilönä vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäänsä ja ymmärtää esteettisyyden merkityksen. Opetus tukee oppilaan henkistä kasvua, persoonallisuuden eheyttä sekä kehittymistä arvostelukykyiseksi ja ajattelevaksi ihmiseksi. Tavoitteena on, että ilmaistessaan itseään taiteen keinoin, oppilas oppii arvottamaan itseään ja ympäristöään sekä rakentamaan maailmankuvaansa omien kokemustensa ja kulttuuriperinnön pohjalta ja kehittämään sitä edelleen. Opetus ohjaa oppilasta tiedostamaan itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä ja ilmaisemaan niitä visuaalisin keinoin.

Tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä työskennellä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oppilasta ohjataan ymmärtämään ja arvostamaan erilaisuutta.  Ihmisläheisyys, yhteisvastuullisuus ja kestävä kehitys ovat arvopohjana Keravan kuvataidekoulun toiminnalle.

3. Opetuksen toteuttaminen

3.1. Oppimiskäsitys
Kuvataidekoulun opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi. Onnistumisen kokemusten kautta syntyy kulttuurillinen osallisuus ja aktiivisuus.

Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan taiteellista oppimista, jonka tietopohja muodostuu oppilaan havainnoista, tunteista, ajatuksista, tiedoista, ilmaisusta ja taidoista. Asioiden sisäistämiseen annetaan aikaa. Kypsyminen omaperäiseen kuvalliseen ilmaisuun tapahtuu vähitellen, yritysten, erehdysten ja oman kypsymisen kautta.  Tekeminen lähtee oppilaan omasta halusta ilmaista itseään, tulla nähdyksi omana itsenään niin, että oppilaalla on oikeus omaan mielikuvamaailmaansa yhteisön jäsenenä. Opetuksessa harjoitellaan hallitsemaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä, tekniikoita ja kuvan rakentamisen keinoja. Visuaalisen kielen käsitteet ja termit, kuten muoto, tila, sommittelu, rakenne, rytmi, liike, ihminen, valo ja varjo toistuvat vuodesta toiseen laajentuen ja syventyen niin, että oppilas oppii liittämään uudet tiedot ja taidot aiemmin opittuun ja kykenee soveltamaan opittua uusissa yhteyksissä.

Tavoitteena on, että oppilas itse asettaa työskentelylleen tavoitteita sekä käsittelee tietoa, pohtii ja muokkaa aihetta omakohtaisia ratkaisuja tehden.

3.2. Opiskeluympäristö
Tavoitteena on, että opiskeluympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Oppilaalla on mahdollisuus asettaa omia tavoitteita, ja häntä kannustetaan työskentelemään itsenäisesti ja toisten kanssa. Oppilasta tuetaan löytämään sopivia työtapoja sekä kehittämään taitoja tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun.

Tilat, työvälineet ja materiaalit mahdollistavat opetussuunnitelman mukaisen opiskelun. Hyvä opiskeluympäristö on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja se tukee valmiuksiltaan erilaisten oppilaiden kasvua rauhallisesti ja kiireettömästi. Ilmapiiriltään se on avoin, myönteinen ja oppilasta rohkaiseva.

Opiskeluympäristössä otetaan huomioon, että taiteellinen työskentely on pitkäjänteistä ja taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa. Oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen, suunnitelmallisuuteen sekä kykyyn arvioida omaa ja toisten oppimista.

Kuvataidekoulu ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon työ- tuote- ja ympäristöturvallisuustekijät sekä noudattaa kestävän kehityksen periaatteita.

Opiskeluympäristönä käytetään myös luontoa, oppilaiden omaa elinpiiriä, työ- ja kulttuurielämää, vieraita kieliä sekä verkkoympäristöä oppimisympäristönä ja vuorovaikutuksen välineenä.

Keravan kuvataidekoulun sosiaalisen oppimisympäristön tavoitteena on kasvattaa ja tukea positiivista elämänasennetta, kekseliäisyyttä, huumorintajua, suvaitsevaisuutta ja sopeutumiskykyä.

3.3. Työtavat
Opetus tapahtuu lukuvuoden aikana viikoittain kokoontuvissa opetusryhmissä. Opintoihin kuuluvat myös opintoretket, näyttelykäynnit sekä itsenäisesti toteutettavat kotitehtävät.  Kesäaikana, lomaviikkoina ja viikonloppuina järjestään opintokokonaisuuksia täydentävää ja syventävää  kurssiopetusta.

Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset oppimistyylit ja kehitysvaiheet. Tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia myös henkilökohtainen opetussuunnitelma. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ryhmän jäsenten kanssa. Opettaja on oppimisen ohjaaja, kanssaoppija sekä taiteen tuntemisen asiantuntija. Havainnointi, itse tekeminen ja leikki ovat keskeisiä työmuotoja. Oppilaan omat kokemukset, taidot, ja tiedot sekä kiinnostus ovat opetuksen lähtökohtia. Aiheiden ja teemojen valinnoilla ylläpidetään tekemisen ja oppimisen iloa ja innostusta. Oppilaat ohjataan arvioimaan, puhumaan ja dokumentoimaan opiskeluaan.  Itsearvioinnin välineitä ovat työskentelypäiväkirja, keskustelut opintoryhmän, opettajan ja yleisön (päättötyön arviointitilaisuus) kanssa.  Lukukauden päätteeksi opettajat antavat oppilaille tehdyistä tehtävistä listan, jossa on tiiviisti tehtävien idea ja siihen liittyvä havaintomateriaali sekä käytetyt tekniikat ja materiaalit. Tehtävälistaa käydään oppilaiden kanssa yhdessä läpi ja keskustellaan siitä. Perusopinnoissa oppilaat tekevät itsearvioinnin vastaamalla kysymyksiin ja syventävissä opinnoissa oppilaat tuottavat itse arviointitekstin.

Työtavat valitaan niin, että oppilaan vuorovaikutustaidot, keskittymiskyky, pitkäjänteisyys, herkkyys, eläytymiskyky, oma-aloitteisuus, vastuu ja itseluottamus sekä sosiaaliset taidot kasvavat. Työtavat ohjaavat oppilasta arvostamaan ryhmän muita jäseniä, sekä omia ja muiden oppimisprosesseja ja oppimistuloksia. Työtavat ja opinnoissa käsiteltävät sisällöt valitaan siten, että oppilas voi kehittää ja monipuolistaa omaa ilmaisuaan eri suuntautumisvaihtoehdoissa visuaalisten taiteiden perusopinnoista aina syventäviin opintoihin asti.

4. Opetuksen rakenne ja laajuus

4.1. Opetuksen rakenne
Kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opinnot muodostuvat valmentavista opinnoista, perusopinnoista ja syventävistä opinnoista. Varhaisiän valmentavia opintoja ei lueta mukaan laajan oppimäärän laskennalliseen tuntimäärään, mutta ne ovat osa Keravan kuvataidekoulun opetusohjelmaa.

Valmentavat opinnot
Kuvataidekoulun alkuopetusryhmä 5-6 -vuotiaat
Kuvismuskari I 3-4-vuotiaat
Kuvismuskari II 5-7vuotiaat
Taidepäiväkoti Konsti 0-3 -vuotiaat
Taidepäiväkoti Konsti 4-5 -vuotiaat
Taidepäiväkoti Konsti 6-vuotiaat

Perusopinnot
Perusopetusryhmä I 7-8 -vuotiaat
Perusopetusryhmä II 9-10 -vuotiaat
Perusopetusryhmä III 11-13 -vuotiaat

Syventävät opinnot
Kuvataiteen laaja työpaja I 13-15 -vuotiaat
Kuvataiteen laaja työpaja II 15-20 -vuotiaat
Keramiikkatyöpaja 13-20 -vuotiaat
Sarjakuvapiirustustyöpaja 13-20 -vuotiaat
Animaatiotyöpaja 13-20 -vuotiaat

4.2. Opetuksen laajuus ja kesto
Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän laskennallinen laajuus on 1300 tuntia. Perusopintojen laskennallinen laajuus on 540 tuntia ja syventävien opintojen laskennallinen laajuus on 760 tuntia. Oppitunnin pituus on 45 minuuttia.

Valmentavassa opetuksessa opetusta annetaan viikossa 30-90 minuuttia.

Perusopetusryhmissä I ja II opetusta annetaan 2 x 45 minuuttia viikossa eli 68 tuntia lukuvuodessa.

Perusopetusryhmässä III opetusta annetaan 3 x 45 minuuttia eli 102 tuntia lukuvuodessa.

Syventävässä opetuksessa opetusta annetaan 3-6 x 45 minuuttia eli 102-204 tuntia lukuvuodessa.

Viikoittaisen opetuksen lisäksi opetus koostuu opintoretkistä, näyttelykäynneistä, kuvataidekoulun omista näyttelyistä, itsenäisistä kotitehtävistä, lyhytkursseista ja yhteistyöprojekteista sekä syventävien opintojen päättötyöstä.

Perusopinnot voidaan suorittaa 6-7 vuoden aikana ja syventävät opinnot 4-7 vuoden aikana.

5.  Opetusjärjestelyt

5.1. Oppilaaksi ottaminen ja lisäajan myöntäminen
Uusilla oppilailla on Keravan kuvataidekouluun jatkuva haku koko vuoden. Vanhat oppilaat ilmoittautuvat uudelle lukukaudelle huhtikuun aikana.  Uusia oppilaita otetaan vapaille oppilaspaikoille ilmoittautumisjärjestyksessä. Oppilaspaikan saatuaan oppilaalla on oikeus jatkaa opintojaan 20 ikävuoteen saakka.  Oppilaalle voidaan myöntää lisää aikaa opintojen jatkamiseksi 20 ikävuoden jälkeen, jos oppilas on motivoitunut ja lisäajalla on tärkeä merkitys oppilaan persoonallisuuden tukemisessa. Lisäajasta päättää rehtori tapauskohtaisesti neuvoteltuaan oppilaan opettajan kanssa.

5.2.Vappaaoppilaaksi ottaminen
Koulussa on vapaaoppilas- ja alennuspaikkoja, joita haetaan taloudellisin perustein kansliasta saatavalla kaavakkeella. Johtokunta käsittelee hakemukset ja tekee niistä päätökset, joista tiedotetaan hakijoille kirjallisesti.

5.3. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen
Muussa kuvataidekoulussa suoritetut aiemmat opinnot korvaavat Keravan kuvataidekoulussa suoritetut opinnot mikäli ne vastaavat kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä. Muiden opintojen hyväksilukemisesta päättää rehtori tapauskohtaisesti neuvoteltuaan oppilaan opettajan kanssa.

5.4. Henkilökohtainen opetussuunnitelma
Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely.

Jos oppilaalta puuttuu tunteja laskennallisesta tuntimäärästä, hän voi ottaa opinto-ohjelmaansa enemmän lyhytkursseja, kotitehtäviä ja yhteistyöprojekteja.

5.5. Opintoryhmän muodostaminen
Opetusryhmät muodostetaan samassa kehitys- ja ikävaiheessa olevista oppilaista. Ryhmäkoko on valmentavissa opinnoissa 6-10, perusopinnoissa 10-14  ja syventävissä opinnoissa 6-15 oppilasta.

Opintoryhmiä muodostettaessa huomioidaan ryhmädynamiikka ja oppilaiden tarpeet. Syventävien opintojen ryhmäkokoon vaikuttavat työskentelyn edellyttämät välineet ja työtavat.

5.6. Opintokäynnit ja retket
Vuosittain tehtävät näyttely- ja ateljeevierailut, retket, opintomatkat sekä vierailut muihin oppilaitoksiin ja kulttuurikohteisiin kuuluvat laajaan oppimäärään ja ovat osa oppimisympäristöä.

5.7. Näyttelytoiminta
Vuosittain järjestettävät oppilastöiden näyttelyt kertovat koulun toiminnasta, oppisisällöistä ja oppimisprosesseista. Ne toimivat opetuksessa myös oppimisen ja arvioinnin välineenä. Yhteisissä näyttelyissä koulun oppilaat ja muut näyttelyvieraat näkevät koulun toimintaa laajemmin. Verkkonäyttelyt ovat luonteeltaan pienimuotoisempia. Näyttelyn lähtökohta voi olla myös pienen oppilasryhmän tai päättötyön tekijän töiden ja ideoiden esittely. Näyttelytoimintaa ovat myös erilaiset yhteistyöprojektit, joissa tuotetaan visuaalisia sisältöjä julkisiin tiloihin tai tapahtumiin.

5.8. Lukuvuosi
Lukuvuosi käsittää 32-34 opintoviikkoa ja sen lisäksi on näyttely- ja opintoretkiä, kotitehtäviä, erityiskursseja ja yhteistyöprojekteja.

5.9. Yhteistyötahot
Keravan kuvataidekoulu toimii yhteistyössä maamme kuvataidekoulujen, taideoppilaitosten ja museoiden kanssa sekä on jäsenenä Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitossa.

Kuvataidekoulu ylläpitää yhdessä Keravan musiikkiopiston ja tanssiopiston kanssa yksityistä Taidepäiväkoti Konstia. Keravan kaupungin kasvatus- ja opetusviraston kanssa on paljon yhteistyötä, mm. koulujen kerhoja, vuosittain toteutettavia yhteisiä taideproduktioita yläkoulun ja lukion kanssa sekä monenlaista yhteistä opetustoimintaa. Keravan kuvataidekoulun kurssit hyväksytään lukion päästötodistukseen vaadittaviin opintoihin. Yhdellä kuvataidekoulun lukuvuodella voi korvata enintään kaksi lukion soveltavaa kurssia. Yhteistyötä tehdään lähialueiden päiväkotien, peruskoulujen, taideoppilaitosten, teattereiden, museoiden ja yhdistysten kanssa.

Kuvataidekoulu toimii tiiviissä yhteistyössä oppilaiden vanhempien kanssa. Vanhemmat tapaavat opettajia vanhempainilloissa, yhteisillä retkillä ja oppilastöiden näyttelyissä. Lisäksi opettajat ottavat vanhempiin henkilökohtaisesti yhteyttä keskustellakseen oppilaasta ja hänen edistymisestään.

Säännöllisesti järjestettävät oppilastöiden ja päättötöiden näyttelyt tuovat yhteen vanhempien lisäksi myös oppilaiden sukulaisia ja ystäviä.

6. Opetuksen tavoitteet 

6.1. Kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän tavoitteet
Kuvataiteen opinnoissa oppilas oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen eri osa-alueilla, jotka ovat piirustus ja maalaus, kuvanveisto, arkkitehtuuri, ympäristösuunnittelu, muotoilu, grafiikka, keramiikka, tekstiili, valokuva, elokuva ja video, sarjakuva, ympäristö- ja yhteisötaide, performanssi ja kuvamedia sekä monitaiteelliset työmuodot.

Valmentavassa opetuksessa on tavoitteena tutustua leikinomaisesti kuvataiteeseen ja luoda pohja myöhemmälle taideharrastukselle.

Perusopetuksen tavoitteena on kuvataiteen perustaitojen ja -tietojen hallinta.

Syventävien opintojen tavoitteena on päästä kiinni omaan persoonalliseen ilmaisukieleen ja itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn.

Ilmaisulliset tavoitteet
– Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan minäkuvan ja itsetuntemuksen kasvua sekä esteettistä ja eettistä kehitystä.
– Oppilas hankkii ilmaisullisia taitoja ja tietoja tutkimalla ja havainnoimalla sekä oppii soveltamaan niitä oman työn suunniteluun ja toteuttamiseen.
– Oppilas rohkenee käyttää omassa ilmaisussaan aistihavaintojaan, omia mielikuviaan ja ajatuksiaan sekä oppii hakemaan vaikutteita työskentelyynsä luonnosta, rakennetusta ympäristöstä, historiallisista kohteista, museoista ja näyttelyistä sekä visuaalisten alojen ammattilaisilta.
– Oppilas kehittää ongelmanratkaisukykyä, itsenäistä valintojen tekemistä sekä synteesin kykyä.
– Oppilas hankkii opiskelun kautta valmiuksia taiteen ammatillisia opintoja varten.

6.3. Arviointikykyyn liittyvät tavoitteet
– Oppilas kehittää kykyään arvioida omaa ja muiden työskentelyprosessia ja oppimista sekä oppii arviomaan ja tulkitsemaan visuaalisten taiteiden tuotteita ja mediaympäristöä.

6.4. Eettiset tavoitteet
– Oppilas hankkii tietoa kestävän kehityksen periaatteista sekä niiden soveltamismahdollisuuksista ekologisesta, kulttuurisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta.
– Oppilas oppii tuntemaan vastuuta luonnon ja elinympäristön kauneudesta, monimuotoisuudesta ja viihtyvyydestä.

6.5. Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset tavoitteet
– Oppilas kehittää valmiuksiaan toimia yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön                  sekä työ- ja kulttuurielämän kanssa.
– Oppilas oppii visuaalisten taiteiden käsitteitä ja sanastoa sekä osaa viestiä niiden avulla.
– Oppilas kehittää oma-aloitteisuutta, sosiaalisia taitoja sekä vastuun kantamista itsestään ja toisista.

6.6. Kulttuurisuhteeseen liittyvät tavoitteet
– Oppilas kartuttaa tietojaan eri kulttuureista, niiden visuaalisista taiteista, historiasta, nykyisyydestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
– Oppilas oppii tuntemaan lähipiirissään asuvien muiden kulttuurien edustajien visuaalista maailmaa ja elämäntapaa sekä arvostamaan omaa kulttuuriaan ja itselleen vieraita kulttuureita.
– Oppilas tulee tietoiseksi kulttuurin muuttuvasta luonteesta.

7. Opetuksen keskeiset sisällöt

7.1. Yleistä kuvataiteen perusopetuksesta
Opetus on luonteeltaan uutta luovaa ja sen perustana on tietoisuus sekä omasta että muiden kulttuuriperinnöstä, sen historiasta ja nykytilasta. Keskeistä oppisisältöä ovat luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt, media ja taiteen ilmenemismuodot. Kuvallisen ilmaisun käsitteet ja ilmiöt ovat opetuksen perusta. Kuvallista ilmaisua opetellaan sekä tekemällä että tarkastelemalla kuvataiteen teoksia ja arjen kuvia. Opetuksessa korostuu aistien, intuition, unien, mielikuvituksen ja myötäelämisen merkitys ja se on luonteeltaan tutkivaa ja ongelmakeskeistä.

Vuosittain tehdään yksityiskohtaisempi opetussuunnitelma ja päätetään lukuvuoden teemasta, johon tehtävät pääsääntöisesti liittyvät.

7.2. Valmentavat opinnot ja kuvismuskari
Varhaisiän valmentavissa opinnoissa lähtökohtana on turvallisuus ja lasten huomioiminen yksilöllisesti. Opetustuokioissa korostuu kannustavuus ja positiivinen ilmapiiri.

Kuvataiteen ilmiöitä lähestytään leikinomaisesti, mielikuvitusta ja tunteita herättäen ja ajatustoimintaa kehittäen. Elämyksellisyys ja eri aistien antamat havainnot ovat tärkeitä.

Työskentelyssä otetaan huomioon kunkin lapsen ikä ja kehitysvaihe sekä yksilölliset ominaisuudet. Lisäksi huomioidaan lasten omat ideat ja näkemykset ja rohkaistaan niiden toteuttamiseen.

Opetustuokioihin sisältyy omien ja toisten kuvien katselua, valmiin kuvan katselua ja niistä keskustelemista sekä tutustumista median välittämään kuvaan. Näyttelykäynnit ovat myös olennainen osa opetusta.

Opetus tutustuttaa taiteen tekemisen perusvälineisiin, tekniikoihin sekä välineistä huolehtimiseen.

Oppilas harjoittelee piirtämistä, maalaamista, kolmiulotteista rakentelua, grafiikkaa ja muita kuvataiteen ilmaisutapoja. Tunneilla on käytössä perusmateriaalit: hiili, lyijykynä, värikynät, vesi- ja peitevärit, paperimassa, savi, luonnonmateriaalit sekä erilaiset paperit. Lähiympäristöön tehdään usein pieniä havainnointiretkiä. Opetustuokioissa tulevat tutuiksi kuvallisen ilmaisun käsitteet: muoto, tekstuuri, tila, liike, rytmi, väri, valo ja varjo.

Kuvismuskari on kuvataiteen ja musiikin yhteinen opetusryhmä, jossa on yhtä aikaa sekä musiikin että kuvataiteen opettaja. Opetus järjestetään yhteistyössä Keravan musiikkiopiston kanssa.
Kuvismuskarissa musiikki ja kuva muodostavat oman ainutlaatuisen kokonaisuuden. Opetus noudattaa musiikin ja kuvataiteen perusopetusta.

7.3. Perusopinnot
Perusopinnoissa kuvallista ajattelua ja ilmaisua harjoitellaan kaikilla perustekniikoilla.  Oppilaat tutustuvat piirustukseen, maalaukseen, grafiikkaan, keramiikkaan, plastiseen sommitteluun, arkkitehtuuriin, sarjakuvaan, animaatioon Dragon Stop Motion-ohjelmalla, ympäristö- ja tekstiilitaiteeseen sekä muihin kuvataiteen ilmaisutapoihin.  Oppilaat oppivat työskentelytavan, johon kuuluvat ideointi, suunnittelu, toteutus ja arviointi. Tutkiva havainnointi on tärkeä osa kuvantekemisen prosessia. Kuvataiteen historia ja nykyajan visuaaliset ilmiöt sekä rakennettu ja luonnon ympäristö tarjoavat näkökulmia, joista erilaisia teemoja ja aiheita tarkastellaan.

Perusopinnoissa käytettäviä materiaaleja ovat: lyijykynä, hiili, erilaiset liidut, juokseva tussi ja muste, erilaiset paperilaadut, värikynät, vesi- ja peitevärit, akryyli- ja öljyvärit, erilaiset grafiikan värit ja laatat, tekstiilipainovärit, kankaat, villat, erilaiset savet ja lasitteet, paperimassa, kipsi, muut kolmiulotteiseen rakenteluun tarvittavat materiaalit sekä tietokone ja Drogon Stop Motion -animaatio-ohjelma.

Kuvallisen kielen käsitteet: muoto, tekstuuri, tila, liike, rytmi, väri, valo ja varjo tulevat esille aina uudestaan ja niitä käsitellään syvällisemmin ja monipuolisemmin. Perusopinnoissa perehdytään myös kuvalliseen mediaan ja harjoitellaan kriittistä kuvantulkintataitoa kuvamedian kuluttajan ja tekijän näkökulmista.

Näyttelykäynnit, opintoretket ja kotitehtävät ovat olennainen osa perusopintoja.

Perusopetusryhmä III on valmentava työpaja syventäviin opintoihin. Siellä oppilaat tutustuvat ja harjoittelevat syventävien opintojen pitkäjänteisempiä työskentelytapoja. Perusopetusryhmä III:ssa oppilas tekee perusopintojen päättötyön, joka on laajempi tehtävä kuin tavalliset perusopetusryhmien tehtävät. Päättötyöhön kuuluu myös portfolio, joka pohjautuu opettajan antamiin kysymyksiin.

7.4. Syventävät opinnot
Syventävät opinnot pohjautuvat valmentavissa ja perusopinnoissa saatuihin tietoihin ja taitoihin. Oppilasta kannustetaan omatoimiseen, aktiiviseen ja itsenäiseen työskentelyyn niin, että hän oppii käyttämään tietojaan ja taitojaan oman ilmaisunsa välineenä. Piirtäminen ja luonnostelu ovat olennainen osa ideoiden kehittelemistä. Digitaaliset työmenetelmät tulevat myös tutuiksi. Materiaali- ja tekniikkatuntemusta syvennetään osana omaa taiteellista näkemystä. Taidehistoria, estetiikkaa, taidefilosofia sekä erilaiset yhteiskunnalliset ja aatteelliset kysymykset tulevat esille teemojen ja tehtävien yhteydessä. Työmenetelmissä ja materiaaleissa huomioidaan työturvallisuus ja ekologisuus.

Opetus yksilöidään kunkin oppilaan omaa tieto- ja taitotasoa vastaavaksi.

Oppilas voi samanaikaisesti opiskella kahdessa eri työpajassa sekä ottaa osaa erityiskursseille. Lisäksi näyttely- ja opintoretket, kotitehtävät ja yhteistyöprojektit ovat osa opiskelua.  Syventävien opintojen loppuvaiheessa oppilas tekee päättötyön ja siihen kuuluvan portfolion.

Keravan kuvataidekoulussa voi valita kuvataiteen laajan työpajan, keramiikka-, sarjakuvapiirustus- ja animaatiotyöpajan. Kuvataiteen laaja työpaja käsittää piirustusta, maalausta, keramiikka, grafiikkaa, tekstiiliä, kolmiulotteista rakentelua, muotoilua, arkkitehtuuria, ympäristötaidetta, animaatiota sekä monitaiteellisia työmuotoja.  Painotukset eri alueisiin vaihtelevat vuosittain.

7.4.1. Kuvataiteen laaja työpaja
Piirustuksessa ja maalauksessa perustietoutta syvennetään väriopissa, sommittelussa ja muoto-opissa. Harjoitellaan ilmaisemaan omia mielikuvia sekä työskentelemään havainnon pohjalta.
Piirustusvälineinä käytetään eri vahvuisia lyijykyniä, hiiltä, rasvaliituja, nestemäistä tussia ja mustetta, öljy- ja kuivapastelliliituja. Maalauksessa käytetään akvarelli- ja guassivärejä, akryyli- ja öljyvärejä sekä pigmenttejä.

Keramiikassa tutkitaan keraamisille esineille soveltuvaa muotokieltä eri tekniikoilla ja materiaaleilla. Opetus sisältää käsinrakentamista, muotoilua, keraamista kuvanveistoa, erilaisia polttomenetelmiä, lasin sulatusta ja saven valamista. Materiaaleina käytetään erilaisia savilaatuja, engobeja, alilasitusvärejä ja oksideja.

Grafiikassa perehdytään kohopainografiikkaan (lino ja puupiirros), metalligrafiikkaan (kuivaneula, etsaus, akvatinta), serigrafiaan sekä yhdistelmä- ja sekatekniikoihin. Kuvaelementteinä ovat sommittelu, väri, rytmi ja kontrasti. Opetellaan myös vedosmerkinnät ja passepartout -kehystämisen merkitys.

Tekstiilitöitä käytetään yhtenä kuvan ja taiteen tekemisen menetelmänä. Tekstiilitekniikoista on käytössä leimasinpainanta, solmu- ja vahabatiikki, kankaanmaalaus, kankaanpainanta sekä neula- ja  vesihuovutus. Sommittelu, väri- ja muoto-oppi ovat pohjana töiden suunnittelulle.

Kolmiulotteisessa rakentelussa käsitellään sekä esittäviä että abstrakteja muotoja, lähestyen asioita leikkisästi ja kokeilevasti.  Esille tulevat muoto-oppi ja teoksen suhde tilaan. Materiaalina käytetään: paperimassaa, kipsiä, rautalankaa, puuta, maaleja ja kierrätysmateriaaleja.

Muotoilu pitää sisällään teollista muotoilua, koru- ja esinesuunnittelua sekä sisustusarkkitehtuuria.
Muotoilun opetus on osa keramiikan opetusta, jossa yhtenä aiheena ovat käyttöesineet. Sisustus- ja huonekalusuunnittelu voi olla myös osa arkkitehtuurin opetusta tai se voi liittyä monitaiteellisiin työmuotoihin ja sitä tarkastellaan nykytaiteen näkökulmasta.

Arkkitehtuurissa havainnoidaan rakennettua ympäristöä, tilakäsitettä ja esineitä. Tutustutaan erilaisiin rakenteisiin ja konstruktioihin. Ympäristöä tarkastellaan suhteessa ihmisen mittakaavaan sekä sosiaalisesta näkökulmasta. Opetuksen materiaaleja ovat: kapalevy, puu, pahvi, muovi, tekstiili, lasi ja kierrätysmateriaalit.

Ympäristötaiteessa tehdään luontoon tai rakennettuun ympäristöön taidetta. Teokset voivat olla pysyviä tai hetkellisiä, jolloin ne katoavat vähitellen. Oppilas voi muotoilla maisemaa erilaiseksi käyttämällä luonnon omia materiaaleja tai tuoda maisemaan uusia materiaaleja ja esineitä. Ympäristötaiteessa on usein ekologinen näkökulma ja se haastaa oppilaan selvittämään suhdettaan luontoon ja rakennettuun ympäristöön.

Animaatiossa tutustutaan animaation eri tekniikoihin kuten pala-, piirros- ja vaha-animaatioon, animaatiokerronnan liikeilmaisuun sekä kuvakerronnan eri osa-alueisiin. Tekemällä ja katsomalla elokuvia opimme ymmärtämään medioitunutta maailmaamme.

Monitaiteelliset työmuodot liittyvät usein nykytaiteeseen. Öljyvärimaalaukseen voidaan yhdistää oppilaiden ottamia valokuvia, muuta valmista kuvamateriaalia tai esineitä. Voidaan tehdä esinekollaasi, johon kuuluu myös teksti. Kokeillaan materiaalien ja tekniikoiden rajoja. Monitaiteellisissa työmuodoissa oppilaat joutuvat uuden eteen, miettimään uudella tavalla taidekäsityksiään ja taiteen rajoja.

7.4.2. Keramiikkatyöpaja
Keramiikkatyöpajassa työskentelyn lähtökohta on materiaalipohjainen ilmaisu. Keramiikan opinnot sisältävät keramiikkataiteen, muotoilun sekä käsityön osa-alueet. Käytettäviä tekniikoita ovat käsinrakentamisen eri tekniikat, dreijaus, valaminen ja kipsimuottien valmistaminen ja työskentely muotteja hyödyntäen. Tehtävät vaihtelevat uniikeista veistoksista piensarjoihin. Materiaaleina käytetään matala- ja korkeapolttoisia savimassoja, engobeja, alilasitevärejä, värimetallioksideja ja lasitteita. Keramiikan valmistuksen työvaiheet eri polttomahdollisuuksineen ovat osa opetusta. Opetus yksilöidään kunkin oppilaan omaa tieto- ja taitotasoa vastaavaksi

7.4.3. Sarjakuvapiirustustyöpaja
Sarjakuvapiirustuksessa yhdistyy kuvallinen ja sanallinen ilmaisu. Juoni, dramaturgia ja kuvallinen kerronta kietoutuvat toisiinsa. Käsiteltäviä asioita ovat idean työstäminen ja luonnostelu kuviksi, kuvan ja tekstin yhteispeli, puhtaaksi piirtäminen erilaisilla tekniikoilla sekä pitempien kokonaisuuksien hallinta.

7.4.4. Animaatiotyöpaja
Animaatio ja videotaide voi olla mitä vain kuva kuvalta rakennettua liikettä. Ennen kaikkea se on kuitenkin liikkuvaa kuvaa. Liikkuvien kuvien avulla luodaan omia maailmoja. Animaatiotyöpajassa tutustutaan animaation eri tekniikoihin kuten pala-, piirros- ja vaha-animaatioon, animaatiokerronnan liikeilmaisuun sekä kuvakerronnan eri osa-alueisiin. Tekemällä ja katsomalla elokuvia opimme ymmärtämään medioitunutta maailmaamme.

7.4.5. Päättötyö
Päättötyö on oppilaan itsenäisesti toteuttama opinnäytetyö. Työssä tulee osoittaa visuaalisen ajattelun taitoa ja kypsyyttä. Päättötyössä oppilas käyttää vuosien varrella oppimiaan tietoja ja taitoja. Oppilas valitsee itse päättötyön aiheen ja tekniikat, jolla työ toteutetaan. Oppilas esittelee päättötyöhön kuuluvassa portfoliossa myös ideointi- ja suunnitteluvaiheen ajatuksia ja kuvia. Lisäksi portfolio sisältää päättötyön itsearvioinnin, joka käsittää koko työprosessin. Päättötyön ohjaa oppilaan oma työpajaopettaja.  On osoittautunut hyödylliseksi jos oppilas tapaa työn ulkopuoliseksi asiantuntijaksi valitun henkilön keskellä työprosessia ja saa myös häneltä ohjausta kerran tai pari.

Päättötyöstä järjestetään oma näyttely ja arviointitilaisuus, jossa päättötyön tekijä keskustelee työstään ohjaavan opettajan, ulkopuolisen arvioitsijan ja yleisön kanssa. Päättötyö kestää 1-2 lukukautta ja sen laajuus on 80-100 oppituntia. Oppilas saa päättötyöstään oman työpajaopettajansa ja ulkopuolisen asiantuntijan antaman kirjallisen arvion sekä arvosanan.

8. Arviointi

8.1. Oppilaitoksen arviointi
Oppilaitoksen arvioinnin tavoitteena on opetuksen, oppisisältöjen, yhteistyömuotojen ja koko koulun toiminnan kehittäminen. Koulun toiminnan arviointia tehdään erilaisten kyselyjen, keskustelujen ja yleisen palautteen perusteella. Arvioinnin välineinä toimivat myös oppilastöidennäyttelyt, oppilaiden yksittäiset teokset, päättötyöt, opettajien kokoukset ja yhteistyöprojektit sekä teosten ja opetuksen dokumentointi. Yhteistyöprojekteissa koulun toimintaa arvioidaan laajemmassa yhteiskunnallisessa merkityksessä.

Kun arvioidaan koulun ja opetuksen merkitystä paikalliseen kulttuuriin, ympäröivään yhteiskuntaan ja oppilaan koko elämään, on otettava huomioon, että taidekasvatuksen vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä.

Opettaja arvioi oman opetustyönsä toteutumista pitämällä kustakin ryhmästä tuntipäiväkirjaa, jossa jokaisen opetuskerran jälkeen kirjataan ylös tuntien kulku ja tehtävänanto. Tuntipäiväkirjan pohjalta opettaja kirjoittaa oppilaille jokaisen lukukauden lopussa tuntilistat, joiden perusteella oppilaat tekevät itsearvioinnin sekä koulun opetuksen arvioinnin.

Keravan kuvataidekoulu seuraa tiiviisti valtakunnallisella tasolla tehtävää, vasta alkanutta kehitystyötä taiteen perusopetusta antavien koulujen arvioimiseksi.

8.2. Oppilasarviointi
Arvioinnin tehtävä on tukea oppilaan kehittymistä opinnoissaan ja ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista.

Arviointi perustuu opetustilanteessa annettuun jatkuvaan palautteeseen ja itsearviointiin. Se on keskustelua oppilaan, opettajan, opetusryhmän muiden jäsenten sekä oppilaan vanhempien kanssa. Arviointi on osa työprosessia, jossa työstä, työtavoista sekä työhön liittyvistä ajatuksista ja ideoista keskustellaan. Oppilasta rohkaistaan ja autetaan kertomaan omasta työstään ja pyritään yhdessä löytämään sanoja koko työprosessille. Oppilaan arviointi perustuu pitkäaikaiseen näyttöön ja se kohdistuu sekä oppimisprosessiin että lopputulokseen. Arvioinnissa otetaan huomioon, että taideopetuksen merkitys näkyy oppilaan elämässä pitkällä aikavälillä.

Valmentavassa opetuksessa arviointi on suullista oppilaalle ja vanhemmille annettavaa palautetta. Kirjallista arviointia ei anneta. Kaikki valmentavassa opetuksessa olevat oppilaat osallistuvat  vuotuiseen oppilastöiden näyttelyyn. Oppilaat saavat lukukauden päätteeksi tehtävälistat, joista tehdään itsearviointi opettajan kanssa keskustellen.

Perusopetuksessa oppilaan työskentelyä ja töitä arvioidaan suullisesti, keskustelun kautta. Oppilas saa lukuvuoden päätteeksi opettajaltaan lyhyen sanallisen arvioinnin opintokirjaansa jostakin lukuvuoden aikana tehdystä työstä. Arviointi on aina kannustavaa ja tuo esille oppilaan vahvuuksia. Lukukauden päätteeksi oppilaat tekevät itsearvioinnin sekä koulun opetuksen arvioinnin tehtävälistojen pohjalta.  Perusopetuksen itsearviointi pohjautuu opettajan antamiin kysymyksiin.  Opettaja antaa kirjallisen arvion perusopetuksen päättötyöstä ja siihen liittyvästä portfoliosta.

Syventävässä opetuksessa oppilaan työskentelyä ja töitä arvioidaan suullisesti, keskustelun kautta.

Oppilasta kannustetaan itsenäiseen suulliseen ja kirjalliseen itsearviointiin. Jokaisen tehtävän päätteeksi on arviointitilaisuus. Lisäksi oppilaat tekevät opetuksen arvioinnin syys- ja kevätlukukauden päätteeksi tehtävälistan perusteelta. Oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lyhyen sanallisen arvioinnin opintokirjaansa jostakin lukuvuoden aikana tehdystä työstä. Arviointi on aina kannustavaa ja tuo esille oppilaan vahvuuksia.

Päättötyöstä oppilas saa ohjaavan opettajan ja ulkopuolisen asiantuntijan kirjallisen arvioinnin sekä arvosanan 1-5 (5 erinomainen, 4 kiitettävä, 3 hyvä, 2 tyydyttävä, 1 hyväksytty). Päättötyön numeroarviointi tehdään Opetushallituksen antamien arviointikriteerien pohjalta. Arviointikriteereistä ja arvioinnin oikaisumahdollisuudesta tiedotetaan oppilaalle.

8.3. Todistukset
Oppilaalle annetaan aina pyydettäessä osallistumistodistus ja todistus siihen asti suoritetuista opinnoista sekä kirjallinen arviointi.

Perusopetuksen päättyessä oppilas saa visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän perusopetuksen päättötodistuksen.

Syventävien opintojen päätteeksi oppilasta saa visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistuksen, joka on samalla todistus koko visuaalisten taiteiden perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta. Laajan oppimäärän päättötodistuksen edellytyksenä on päättötyön tekeminen sekä perusopintojen ja syventävien opintojen 1300 tunnin laskennallinen laajuus.

Päättötodistukset ovat virallisia asiakirjoja, joiden sisältö noudattaa Opetushallituksen antamia määräyksiä.